Tutkittua tietoa artikkeleina

Liikunta & Tiede -lehti 2–3/2019

Laadukas kuntotestaus taipuu moneksi

Mitä on näyttöön perustuva kuntotestaustoiminta? "Testaajalta tai testitulosten tulkitsijalta vaaditaan riittävää ja päivitettyä koulutusta, vankkaa ammattitaitoa ja mielellään myös laaja-alaista kokemusta." Liikuntafysiologi Jyrki Aho avaa Liikunta & Tiede -lehden artikkelissaan kuntotestauksen laadun osatekijöitä sekä testaajan ja testitulosten tulkitsijan ammattitaidon merkitystä.

Lue lisää

Artikkeleita

Kestävyysurheilijan konstikkaat testit

Kestävyysurheilussa kilpailusuoritukset kestävät mailin vajaasta neljästä minuutista täyden matkan triathlonin vähintään kahdeksaan tuntiin. Laaja kirjo antaa aiheen miettiä, onko testejäkin sovitettava kilpailun vaatimusten mukaan.

Lue Liikunta & Tiede -lehdessä 2/2020 julkaistu artikkeli

Fyysisen työkyvyn testaamisjärjestelmän kehittäminen kysyy aikaa

Turvallisuusalojen työntekijöiden fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa tarvitaan tasapuolisuutta, läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta.

Lue Liikunta & Tiede -lehdessä 3/2022 julkaistu artikkeli

Kyky toimia arvossaan turvallisuusaloilla

Turvallisuusalojen henkilöstön fyysisen toimintakyvyn ylläpito korostuu Euroopan kiristyneessä turvallisuustilanteessa.

Lue Liikunta & Tiede -lehdessä 1/2023 julkaistu artikkeli

Sotilaan kunto kehittyy parhaiten yksilönä

Yksilöllinen lähestymistapa korostuu, kun halutaan parantaa sotilaiden fyysistä kuntoa ja operatiivista valmiutta.

Lue Liikunta & Tiede -lehdessä 2/2022 julkaistu artikkeli

Sotilaille kuntotavoitteet tehtävän mukaan

Puolustusvoimien uudet kuntotavoitteet ja testistöt perustuvat työtehtävän fyysisiin vaatimuksiin iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Lue Liikunta & Tiede -lehdessä 2/2022 julkaistu artikkeli

Fyysinen harjoittelu välttämätöntä sotilasoperaatioiden aikana

Kenttäoloissa sotilaiden fyysisen toimintakyvyn on säilyttävä mahdollisimman korkeana. Voima- ja kestävyysharjoittelua tarvitaan siksi vähintään 2‒4 kertaa viikossa koko sotilasoperaation ajan.

Lue Liikunta & Tiede -lehdessä 2/2022 julkaistu artikkeli

Kuntotestauksen hyvät käytännöt päivittymässä

Laadukas kuntotestaus on fyysisen kunnon mittaamisen lisäksi kokonaisvaltaista asiakaspalvelua. Testien ohella palvelun ytimessä ovat turvallisuus, palaute, liikuntaohjeet ja seuranta.

Lue Liikunta & Tiede -lehdessä 3/2021 julkaistu artikkeli

Suosituksia koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi kuntotestaustoiminnassa

Liikuntatieteellisen Seuran koordinoima Kuntotestauksen asiantuntijaryhmä on koonnut suositukset kuntotestauspalveluita tarjoaville koronavirusepidemian aikana. Suositusten tavoitteena on auttaa kuntotestauspalveluja tarjoavia toimijoita suunnittelemaan toimintaansa koronavirusepidemian aikana siten, että kuntotestaustapahtumaan osallistuminen olisi turvallista ja COVID-19-tartunnoilta vältyttäisiin.

Tutustu suosituksiin.

COVID-19 – uusi haaste myös urheilijoille

COVID-19 on ollut toistaiseksi harvinainen sairaus nuorten urheilijoiden ikäryhmässä ja oireet ovat yleensä lievät. Se kannattaa kuitenkin diagnosoida, sillä tauti voi heikentää pitkään urheilijan suorituskykyä. COVID-19-infektio voi myös levitä urheilutapahtumien yhteydessä, muistuttavat Urho Kujala, Jari Laukkanen, Maarit Valtonen, Olli J. Heinonen ja Olli Ruuskanen.

Lue Liikunta & Tiede -lehdessä 3/2020 julkaistu artikkeli.

Kestävyyskunnon mittaaminen – miksi ja miten?

Kestävyyskunnon mittaaminen palvelee eritasoisia liikkujia. Tavalliselle ihmiselle mittaus voi kertoa kuntotason lisäksi terveyttä uhkaavista riskeistä. Huippu-urheilijalle testit ovat harjoittelua suuntaava välttämättömyys, kertoo liikuntatieteen dosentti Marko S. Laaksonen Liikunta & Tiede -lehden 1/2020 artikkelissaan.

Lue Laaksosen artikkeli.

"Jokaiselle löytyy sopiva kestävyyskuntotesti"

Kestävyyskunnon mittaaminen sai edelleen käytössä olevan muotonsa 1960–1970-luvuilla. Välineet ovat kehittyneet, mikä antaa mahdollisuuden nopeampiin analyyseihin ja toimintaan kenttäoloissa. Ytimessä on silti maksimaalinen hapenottokyky. Kiinnostus kestävyyskuntoa kohtaan on Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtavan asiantuntija Ari Nummelan mukaan herännyt, kun tiedemaailmassa on oivallettu hapen merkitys kestävyyssuorituksissa.

Lue Ari Nummelan haastattelun pohjalta tehty artikkeli.

Näyttöön perustuva fysiikkavalmennus: Tutkimustietoa, kokemusta, näkemystä ja yksilöllistä soveltamista

Urheilijan kehityksen maksimoinnissa tulee osata yhdistää niin fyysistä, psyykkistä, teknistä kuin taktistakin valmennusta. Liikuntaelimistön rakenteen ja toiminnan ymmärtäminen, laji- ja tavoiteanalyysi sekä valmennusopillisen kokonaistutkimusnäytön osaaminen ovat tärkeitä. Samoin taito räätälöidä tutkittuun tietoon pohjautuvat harjoitusohjelmat yksilökohtaisesti. Näyttöön perustuvasta fysiikkavalmennuksesta Liikunta & Tiede -lehteen kirjoittivat LitM Tuomas Rytkönen ja LitT Juha Hulmi.

Lue Rytkösen ja Hulmin artikkeli pdf-muodossa.

Kestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla.

Suorituksen taloudellisuutta kannattaa harjoittaa systemaattisesti. Se on kestävyyden osa-alue, joka kehittyy merkittävästi myös huippu- urheiluvaiheessa. Suorituksen taloudellisuus kehittyy tekemällä lajisuorituksessa riittävästi toistoja: juoksijat juoksemalla, hiihtäjät hiihtämällä ja pyöräilijät pyöräilemällä. LiT, dosentti Ari Nummela kirjoitti aiheesta Liikunta & Tiede -lehteen 6/2017.

Lue Nummelan artikkeli pdf-muodossa.

Urheilijan ylikuormitustila – miksi ja mikä se on?

Ylikuormitustila tila aiheuttaa huomattavaa henkistä- ja fyysistä kärsimystä urheilijalle ja kuntoilijalle. Siksi sen ennaltaehkäisy on avainasemassa. Seurataan harjoittelua, tunnistetaan ylikuormittumisen merkit, kuunnellaan niitä ja tehdään ajoissa muutoksia harjoitteluun ja muuhun elämiseen, kirjoittaa LT, dosentti, ylilääkäri Arja Uusitalo Liikunta & Tiede -lehden artikkelissaan.

Lue Uusitalon artikkeli pdf-muodossa.

Matalatehoinen peruskestävyysharjoittelu hakkaa yleensä trendikkään HIIT-treenin

Kestävyysharjoittelun perusteet kannattaa nostaa kunniaan myös personal training -alalla. Kova lyhytkestoinen harjoittelu ei auta kuormittunutta palautumaan työn rasituksista, eikä rakenna pysyvää kuntopohjaa. Lue urheilufysiologian asiantuntija, LitT Ville Vesterisen Liikunta & Tiede 2–3/2019 -lehteen kirjoittama artikkeli.

Lue Vesterisen artikkeli pdf-muodossa.

Pitääkö palloilijan käydä lenkillä?

Hyvä aerobinen kunto nopeuttaa palautumista pelien aikana ja mahdollisesti myös peleistä toiseen, mutta pitääkö palloilijoiden käydä lenkillä? Asiaa tarkastelevat Ville Vesterinen ja Jussi Mikkola Liikunta & Tiede -lehden artikkelissaan.

LueVesterisen ja Mikkolan artikkeli.

Voimaa ja kestävyyttä – miten harjoitukset kannattaa rytmittää?

Voima- ja kestävyysharjoittelu saavat aikaan useita suorituskyvyn ja terveyden kannalta suotuisia muutoksia. Optimaalisten tulosten saavuttamiseksi tulisi kumpaakin harjoitusmuotoa toteuttaa säännöllisesti. Miten kestävyys- ja voimaharjoittelua kannattaisi rytmittää? Asiaa valaisee LitT Daniela Eklund Liikunta & Tiede -lehden artikkelissaan.

Lue Eklundin artikkeli.

Voimaa ja kestävyyttä. Yhdessä – vaan ei miten vaan

Liikuntasuositukset edellyttävät sekä voiman että kestävyyden harjoittamista. Molemmat harjoittelumuodot kun edistävät terveyttä ja suorituskykyä. Kestävyyden harjoittaminen aiheuttaa elimistössä erilaisia vasteita kuin voiman ja kestävyyden harjoittaminen voi jopa häiritä voiman kehittymistä. Haasteena onkin saada optimaalista hyötyä molemmista treenimuodoista, erityisesti paljon ja kovaa treenaaville urheilijoille, kirjoittaa LitT Ritva Taipale Liikunta & Tiede -lehdessä.

Lue Taipaleen artikkeli pdf-muodossa.

Voima se on joka jyllää – voimantuoton kenttätestaamisen lyhyt oppimäärä.

Jokainen meistä tarvitsee hermolihasjärjestelmään perustuvaa kykyä tuottaa voimaa. Tavallinen ihminen arjesta selvitäkseen, urheilija yltääkseen parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Tieto voimantuottokyvystä on hyödyksi harjoittelun kaikilla tasoilla. Huipputason mittausjärjestelyt ovat vain kuitenkin harvojen ulottuvilla. LitM Tuomas Rytkönen ja LitT Juha Ahtiainen kertovat Liikunta & Tiede -lehden artikkelissaan voimantuoton luotettavasta mittaamisesta.

Lue Rytkösen ja Ahtiaisen artikkeli.

Miten lihas kasvaa?

Lihakset aistivat kuormitusta ja muokkautuvat rasitukseen. Perimä ja se miten geenimme ilmentyvät vaikuttavat merkittävästi lihaskokoon. Lihassolumme pystyvät kuitenkin mukautumaan kulloisiinkin olosuhteisiin, kuten ravitsemustilaan ja fyysiseen aktiivisuuden tasoon. Aiheesta artikkelin Liikunta & Tiede -lehteen 6/2018 kirjoittivat LitT Juha Hulmi ja LitT Juha Ahtiainen.

Lue Hulmin ja Ahtiaisen artikkeli pdf-muodossa.

Harjoittelun ja palautumisen seurannalla tuloksekkaampaa kestävyysharjoittelua

Harjoittelun kokonaiskuormitus on suurta. Systemaattisella seurannalla kartoitetana tavoitteellisen ylikuormituksen ja liiallisen kuormittumisen rajaa, jotta harjoittelu olisi mahdollisimman tuottavaa. Aiheesta laajan artikkelin Liikunta & Tiede -lehteen kirjoitti urheilufysiologian asiantuntija, LitT Ville Vesterinen.

Lue Vesterisen artikkeli pdf-muodossa.

Move! kartuttaa arvokasta trenditietoa

Syksyllä 2019 tehtyjen Move!-mittausten tulokset kertovat hyvää ja huonoa koululaisten toimintakyvystä. Kestävyyskunto on heikentynyt viidesluokkalaisilla ja on kahdella viidestä vaatimaton. Lisäksi Etelä-Suomen lapset ja nuoret ovat itä- ja pohjoissuomalaisia ikätovereitaan paremmassa kestävyyskunnossa. Lihaskunnossa näkyy sen sijaan merkkejä paremmasta, kertoo LitT, dosentti Arja Sääkslahti Liikunta & Tiede-lehden artikkelissaan.

Lue Sääkslahden artikkeli.

Tehoperusteinen harjoittelun määrän ja laadun arviointi – case pyöräily

Tehomittarit ovat avanneet uusia mahdollisuuksia harjoituskuorman ja vasteen analysoimiseen. Uudet työkalut antavat mahdollisuuden suorituskyvyn, harjoittelun ja kuntotason kehittymisen ennakointiin. Pyöräily on edelläkävijä tehoperusteisessa fyysisen kunnon arvioinnissa ja harjoittelun suunnittelussa. Kuntotestauspäivillä 2017 luennoineen Ph.D. Stephen S. Cheung artikkelin käännöksestä on vastannut LitM Jyrki Aho.

Lue Cheung artikkeli pdf-muodossa.

Kirja-arvioita

Lihastohtori sotajalalla – tieteen puolesta humpuukia vastaan

Tieteen popularisoinnista palkitulla treeni- ja ravintobloggaaja, dosentti Juha Hulmilla on tällä kertaa kovat piipussa. Nyt tuoreessa Lihastohtori II -teoksessa kyytiä saa erityisesti terveysbisnekseen sekä treeni- ja ravintovalmennukseen pesiytynyt huuhaa ja guruismi, kirjoittaa Jonne Kamsula Liikunta & Tiede -lehden 6/2018 kirja-arvioissaan.

Lue kirja-arvio.

Syväsukellus voimaharjoittelun ohjelmointiin

Kun voimavalmennuksen perusteet ovat hallussa, on vuoren huipulle monta reittiä. Tuomas Rytkösen tuoreessa Voimaharjoittelun käsikirjassa lukija johdatellaan perusteiden kautta kohti voiman eri lajien kehittämisen yksityiskohtia. LTS:n erityisasiantuntija Jonne Kamsula ruotii teosta Liikunta & Tiede -lehdessä 1/2019.

Lue kirja-arvio.