Sotilaille kuntotavoitteet tehtävän mukaan

Puolustusvoimat on uudistanut kuntotestistöään ja erityisesti kuntoluokitusten arviointiperusteet ovat muuttuneet merkittävästi. Vuoteen 2019 asti ammattisotilaiden fyysisen kunnon arvioinnissa otettiin huomioon testattavan ikä ja sukupuoli. Luonnollinen biologinen ikääntyminen helpotti kuntoluokituksen rajan saavuttamista. Naissotilaiden luokitustasot olivat miehiä matalammat.

Uudistuksessa seurattiin useiden ammattiasevoimien jo aiemmin käyttöönottamaa mallia (North Atlantic Treaty Organisation (NATO)), jossa kuntotason määrittelyssä perusteena ovat työtehtävän fyysiset vaatimukset. Uudella mallilla pyritään varmistamaan sotilaan kyvykkyys tehtäväänsä. Toisaalta tavoitteena on turvata yksilön työ- ja toimintakyvyn sekä terveyden säilyminen tehtävän edellyttämällä tasolla. Sama ikä- ja sukupuolineutraali luokitusjärjestelmä otettiin vuoden 2020 alusta käyttöön tavoitetasoina myös varusmiehillä ja reserviläisillä.

Testiuudistuksessa kestävyyden arvioinnissa säilytettiin Puolustusvoimien pitkän ajan seurannan mahdollistava testi, 12 minuutin juoksutesti. ”Cooperin testi” on ollut käytössä vuodesta 1975. Lihaskuntotesteistä vauhditonta pituushyppyä ja yhden minuutin istumaannousu- sekä etunojapunnerrustestiä on käytetty jo usean vuosikymmenen ajan.

Varusmiesten kunto heikentynyt

Varusmiehet suorittavat kuntotestit saapumiserittäin kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana tammikuussa ja heinäkuussa. Seurannan tulokset (noin 20 000 hlöä/vuosi) kuvaavat melko kattavasti keskimäärin 19-vuotiaan nuoren miehen kuntotasoa. Kuntotestien yhteydessä mitataan lisäksi kehon pituus ja paino sekä vyötärön ympärysmitta. Vuodesta 1975 jatkunut seuranta osoittaa, että palveluksen alussa mitattu kestävyyskunnon lasku on jatkunut nykypäiviin asti.

Vuonna 2021 palveluksensa aloittanut nuori mies juoksi 12 minuutissa keskimäärin 2 376 metriä. Vähintään 3 000 metriä juoksevien suhteellinen osuus on laskenut yli 20 prosentista alle 6 prosenttiin ja vastaavasti alle 2 200 metriä juoksevien osuus on kasvanut yli 30 prosenttiin. Muutosta voidaan ainakin osin selittää kehonpainon lähes 8 kilon nousulla vajaassa 20 vuodessa (Santtila ym. 2018).

Mikäli fyysisen kunnon lasku jatkuu tasaisesti vielä vuosia, kuten esimerkiksi Move!-mittauksien tulokset (Opetushallitus 2021) antavat epäillä, turvallisuusaloilla saattaa muodostua haasteeksi rekrytoida riittävän toimintakykyisiä työntekijöitä fyysisesti kuormittaviin tehtäviin. Asepalveluksen suorittavien naisten lukumäärä on kasvanut. Heidän sijoittamisensa fyysisesti kuormittaviin tehtäviin on kuitenkin haastavampaa kuin miesten, sillä heidän keskimääräinen kuntotasonsa on miehiä heikompi (Santtila ym. 2019) ja lukumääränsä asepalveluksen vapaaehtoisuudesta johtuen pienempi.

Heikkokuntoisten varusmiesten toimintakyky kohenee

Laaja yli 250 000 varusmiehen tutkimusaineisto (Pihlainen ym. 2020) vuosilta 2005‒2015 osoitti, että 6‒12 kuukauden mittainen asepalvelus kehitti aerobista kuntoa keskimäärin yli 5 prosenttia ja lihaskuntoa testistä riippuen jopa 30 prosenttia. Erityisesti koulutuksesta hyötyivät varusmiehet, joiden kunto oli palveluksen alussa heikoin.

Tämä ei sinänsä ole ihme, sillä fyysisen aktiivisuuden mittauksilla saatujen tulosten (Ojanen ym. 2018) perusteella voidaan olettaa, että kasarmikoulutuksen aikainen yli 10 000 askeleen ja maastokoulutuksessa 13 000 askeleen päivittäinen määrä, usein lisävarustusta kantaen, on suurempi kuin siviilissä.

Aiemmat tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, että sykkeeseen suhteutettuna kuormituksena varusmieskoulutus voi yltää jopa urheilijoiden harjoittelumäärien tasolle (Jurvelin ym. 2020). Sen sijaan 12 minuutin juoksutestissä yli 2 700 metrin tulokseen ylittäneiden kunto keskimäärin heikkeni hieman palvelusaikana (Pihlainen ym. 2020), mikä on pyritty ottamaan huomioon liikuntakoulutusta kehitettäessä.

Vuodesta 2020 alkaen varusmiesten fyysisen toimintakyvyn koulutusta kohdistettiin koulumaailmastakin tunnettuun ominaisuuksien kehittämiseen yksittäisten lajikokeilujen sijaan. Liikuntakoulutus on käsitteenä korvattu Taistelijan keho -ohjelmalla, jonka tarkoituksena on erityisesti kehittää sotilaille tärkeimpinä ominaisuuksina kestävyyttä ja voimaa niiden eri muodoissaan (Kyröläinen ym. 2018). Puolustusvoimien aiempi tavoite herättää varusmiehissä elinikäinen liikuntakipinä ei välttämättä olekaan enää ajantasainen. Sama koskee iskulausetta ”Puolustusvoimat on Suomen suurin kuntokoulu”. Liikuntakipinän on sytyttävä kouluiässä kodin lyödessä puita pesään, jolloin peruskoulu on Suomen suurin kuntokoulu tavoittaessaan koko ikäluokan.

Sotilastehtäviinsä riittävään kuntotasoon yltävien reserviläisten määrää on vaikea arvioida, koska Puolustusvoimissa fyysistä toimintakykyä arvioidaan laajasti vain varusmiespalveluksen alussa ja lopussa. Sen sijaan reserviläisten kuntoa on mitattu noin tuhannen henkilön otoksina määräajoin, viimeksi vuonna 2015. Reserviläistutkimustulosten vertailu osoittaa, että kestävyyskunto (VO2max) oli vuosina 2008 (41,3 mL/kg/min) ja 2015 (40,6 mL/kg/min) hieman heikompi (p<0,05) kuin vuonna 2003 (43,6 mL/kg/min). Lihaskunnossa ei havaittu samanlaista tulosten heikkenemistä ja etunojapunnerruksen osalta tulokset olivat vuonna 2015 korkeammat kuin vuonna 2003 (Vaara ym. 2020).

Tehtäväkohtaiset tavoitetasot

Tehtäväkohtaisten toimintakykyvaatimusten määrittelyprosessi perustuu malliin, jonka aluksi laaditaan analyysi fyysisesti kuormittavista työsisällöistä (North Atlantic Treaty Organisation (NATO) 2019). Kuormittavuutta arvioidaan fysiologisin mittausmenetelmien avulla. Samalla selvitetään työtehtävien yhteys fyysisen suorituskyvyn ominaisuuksiin, joita kehittämällä myös työsuoritus paranee.

Puolustusvoimien ammattisotilaille on laadittu tehtäväkohtaiset fyysisen toimintakyvyn tavoitetasot normaaliolojen tehtäviin, mutta tarkasti kuhunkin noin 8 000 ammattisotilastehtävään eriteltyinä. Reserviläisten fyysisen toimintakyvyn tavoitetasot on valmisteltu siten, että seuraavat saapumiserät saisivat kotiutuessaan tietää, minkälaista kuntoa Puolustusvoimat odottavat heiltä poikkeusolojen tehtävissään.

Ammattisotilaiden poikkeusolojen tehtävien tavoitetasot ovat myös valmisteilla. Tehtäväkohtaisilla määrittelyillä pyritään Puolustusvoimissa siihen, että varusmiespalveluksessa henkilöt voidaan sijoittaa kuntotasoltaan heille sopiviin tehtäviin. Järjestelmä mahdollistaa myös konkreettisen tavoitteen määrittämisen reserviin siirtyvälle varusmiehelle. Tulevaisuudessa fyysinen kunto otetaan mahdollisesti huomioon varusmiespalveluksen valinnoissa nykyistä laajemmin. Ammattisotilailla fyysinen kunto vaikuttaa uralla etenemiseen ja kunto-ominaisuudet otetaan huomioon tehtäväkierrossa.

LASSE TORPO, majuri
liikuntapäällikkö
Pääesikunta, koulutusosasto

KAI PIHLAINEN, FT
erikoissuunnittelija
Pääesikunta, koulutusosasto

Lähteet

Jurvelin H., Tanskanen-Tervo M., Kinnunen H., Santtila M. & Kyröläinen H. 2020. Training Load and Energy Expenditure during Military Basic Training Period. Med Sci Sports Exerc. 2020 Jan;52(1):86–93.

Kyröläinen H. Pihlainen K Vaara JP, Ojanen T, Santtila M. 2018. Optimising training adaptations and performance in military environment. J Sci Med Sport. 2018 Nov;21(11):1131‒1138.

North Atlantic Treaty Organisation (NATO). 2019. Combat integration: Implications for physical employment standards. NATO Research & Technology Organisation. STO Technical report HFM-269.

Ojanen T., Häkkinen K., Vasankari T., Kyröläinen H. 2018. Changes in Physical Performance During 21 d of Military Field Training in Warfighters. Mil Med. 2018 May 1;183(5-6):e174‒e181.

Opetushallitus. 2021.Tiedote 15.12.2021: Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky huolestuttavalla tasolla. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2021/lasten-ja-nuorten-fyysinen-toimintakyky-huolestuttavalla-tasolla (28.2.2022)

Pihlainen K., Vaara J., Ojanen T., Santtila M., Vasankari T., Tokola K. & Kyröläinen H. 2020. Effects of baseline fitness and BMI levels on changes in physical fitness during military service. J Sci Med Sport. 2020 Sep;23(9):841‒845.

Santtila M., Pihlainen K., Koski H., Vasankari T. & Kyröläinen H. 2018. Physical Fitness in Young Men between 1975 and 2015 with a Focus on the Years 2005‒2015. Med Sci Sports Exerc. 2018 Feb;50(2):292‒298.

Santtila M., Pihlainen K., Koski H., Ojanen T. & Kyröläinen H. 2019. Physical Fitness and Body Anthropometrics Profiles of the Female Recruits Entering to Voluntary Military Service. Mil Med. 2019 Jan 1;184(1-2):e200‒e205.

Vaara JP, Santtila M., Vasankari T., Fogelholm M., Mäntysaari M., Pihlainen K., Vaara E. & Kyröläinen H. 2020. Cardiorespiratory and muscular fitness in young adult Finnish men between 2003 and 2015. Scand J Med Sci Sports. 2020 Apr;30(4):716‒724.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Liikunta & Tiede -lehden numerossa 2/2022 ja se on luettavissa myös pdf-muodossa.

Tule keskustelemaan ja päivittämään tietosi turvallisuusalojen testaamisesta Kuntotestauspäiville 29.–30.3.2023. Tapahtumapaikkana on ammattikorkeakoulu Arcadan kampus Helsingissä. Tapahtumaan voi osallistua myös verkon välityksellä.