Move!-mittausten viivajuoksu todettiin turvalliseksi

Opetushallituksen perjantaina 21.9.2018 järjestämässä mediatilaisuudessa kuultiin Move!-järjestelmän valmistaneiden asiantuntijoiden sekä UKK-instituutin arviot 20 metrin viivajuoksutestin turvallisuudesta. Arvioissa todettiin, että viivajuoksutesti on turvallinen terveille ja oireettomille lapsille ja nuorille eikä Move!-mittauksiin osallistumista ole syytä rajoittaa.

Laadukkaassa kuntotestauksessa komplikaatioiden ja vammojen riski minimoidaan

Kuntotestien turvallinen toteutus edellyttää, että testattavalle tehdään ennen testiä riskikartoitus esitietojen perusteella. Riittävän taustatiedon perusteella on mahdollista arvioida, voidaanko henkilölle tehdä kuntotesti vai ei. Tämän prosessin kautta päädytään testaamaan terveitä ja riski vakaviin komplikaatioihin kuntotestissä on erittäin pieni.

Erityisasiantuntija Jonne Kamsula, Liikuntatieteellinen Seura

Lue 26.9.2018 julkaistu artikkeli kokonaisuudessaan >>>

 

Jyväskylän yliopiston lii­kun­ta­tie­teelli­sen tie­de­kun­nan lausun­to Move!-mit­tauk­sista

Perusopetuksessa toteutettava fyysisen toimintakyvyn mittaus Move! on herättänyt laajaa keskustelua 13.9.2018 tapahtuneen kuolemantapauksen vuoksi. Espoolaisen koulun kahdeksasluokkalainen oppilas sai liikuntatunnilla Move!-mittauksessa sairauskohtauksen 20 metrin viivajuoksun yhdessä ja menehtyi seuraavana päivänä sairaalassa. Kuoleman todettiin johtuneen oppilaan piilevästä sydänviasta.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta on julkaissut lausuntonsa Move!-mittauksista 9.10.2018. Lausunnossa esitetään ehdotuksia Move!-järjestelmän toiminnan kehittämiseksi.



Lue lisää >>>
 

Anaerobinen kynnys, aerobinen kynnys, ventilaatiokynnys, laktaattikynnys – mitä ihmettä?

LitT ARI NUMMELA, johtava asiantuntija, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Suomalainen kestävyysvalmennus on perustunut 1970-luvun lopulta lähtien harjoitusalueiden määrittämiseen aerobisen ja anaerobisen kynnyksen avulla. Uudessa kuntotestauksen käsikirjassa, ”Fyysisen kunnon mittaaminen – käsi- ja oppikirja kuntotestaajille”, aerobisen ja anaerobisen kynnyksen määrittäminen on kuitenkin muuttunut. Onko jotain uutta keksitty ihmisen fysiologiassa ja kestävyysvalmennuksessa? Olemmeko 40 vuotta määritelleet harjoitusalueet väärin? Vai mistä oikein on kyse?

Lue Ari Nummelan blogikirjoitus kokonaisuudessaan >>>

(Kuva: Tyypillinen laktaatti-tehokäyrä portaittain nousevassa suorassa testissä. Lähde: Fyysisen kunnon mittaaminen – käsi- ja oppikirja kuntotestaajilla (2018), s. 97.)

 

Kuntotestauksen hyvät käytännöt - Kymmenen askelta laadukkaaseen testaamiseen

Kuntotestaus on vakiintunut osaksi liikunta- ja terveyspalveluita. Toimintamallit ovat kuitenkin edelleen kirjavia ja siksi yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan. Toukokuussa 2010 valmistuneet kuntotestauksen hyvät käytännöt ohjaavat laadukkaan kuntotestaamisen suunnitteluun ja toteutukseen. Kuntotestauksen hyvät käytännöt on yleisluontoinen kymmenkohtainen ohje ja se on tarkoitettu otettavaksi käyttöön kaikissa testaustoimintaa harjoittavissa yhteisöissä.



Lue lisää >>>
 

Urheilijan ylikuormitustila – miksi ja mikä se on?

LT ARJA UUSITALO, dosentti, ylilääkäri

Ylikuormitustila tila aiheuttaa huomattavaa henkistä- ja fyysistä kärsimystä urheilijalle ja kuntoilijalle. Siksi sen ennaltaehkäisy on avainasemassa. Seurataan harjoittelua, tunnistetaan ylikuormittumisen merkit, kuunnellaan niitä ja tehdään ajoissa muutoksia harjoitteluun ja muuhun elämiseen.

Lue lisää >>>
 

Tiedä mitä mittaat – tausta kuormittumisen ja palautumisen analyysiin

LitT PIIA KAIKKONEN, liikuntafysiologi

Teknologia on tuonut mittaamisen kaikkien ulottuville, mutta testitulosten analysoinnissa tarvitaan myös ymmärrystä menetelmän fysiologisesta taustasta, mittauksen mahdollisista virhelähteistä ja saatujen tulosten käytännön merkityksestä.

Lue lisää >>>
 

Kuntotestauspäivät – neljännesvuosisata testauksen kehittämistä ja koulutusta

LitM JYRKI AHO, liikuntafysiologi

Keväinen aamuyö vuonna 1990, kuukausi sitten ensimmäisessä vakinaisessa työpaikassa liikuntafysiologin tittelillä aloittanut noviisi kuntotestaaja pyöräilee hiljaisen keskustan läpi rautatieasemalle. Helsingistä Joensuun kautta Kontiomäelle matkaava yöjuna on paras ja ainoa kulkuväline matkata Vuokattiin.

Lue lisää...
 
Liikuntatieteellinen Seura ry
Mannerheimintie 15 b B
00260 Helsinki
Yhteystiedot:
Puh: 010 778 6600
S-posti: toimisto@lts.fi
www.lts.fi
     
Copyright © LTS 2019